Knuutilan historiaa

Pekka Virtanen ja Marketta Kalmanlehto

Knuutila sijaitsee Nokianvirran suistossa, joka on yksi Pirkanmaan vanhimpia pysyvästi asuttuja paikkoja.

Knuutilan läheltä on löydetty kalmisto, joka on ajoitettu rautakaudelle, todennäköisesti 300-luvulle. Yhdestä haudasta löytynyt pronssinen solki ja aseet viittaavat siihen, että täällä on asunut huomattava henkilö. Pysyvää asutusta on edellyttänyt myös läheisen Linnavuoren ylläpito, jonka on arvioitu ajoittuvan vuosille 400 – 800.

Knuutilan solkiHedelmälliset maat ja kalaisat vedet mahdollistivat taloudellisen kehityksen, ja 1400-luvulla Knuutilan paikalla sijaitsi Pirkkalan mahtavin kartano.

Kartanon nimi oli 1400-luvulla Niemenpää. Täällä asuneesta Pentti Lydekenpoika Djäknistä (kuollut noin 1460) on säilynyt runsaasti asiakirjatietoa. Hän oli Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari, Hämeen linnan vouti ja Ruotsin kuninkaan valtaneuvoston jäsen.

Pentti Lydekenpojan vaakunaPentin mukaan tilaa ja kylää ruvettiin nimittämään Penttiläksi. Asiakirjat kertovat, että Penttilä tuli 1555 kuningas Kustaa Vaasan omistukseen. Hän antoi tilan pojalleen Juhanalle, ja Juhana-herttua lahjoitti sen rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle. Kaarinan tytär Anna Boije ja hänen jälkeläisensä omistivat Penttilän vuoteen 1685, jolloin Boijen rälssitila palautettiin kruunulle ja määrättiin eversti von Litwenen rykmentin ja ratsumestari Enskiöldin komppanian hevostilaksi ja virkataloksi.

Maanmittari Daniel Hallin vuonna 1768 piirtämään karttaan on merkitty myös Knuutilan rakennukset.1700-luvun alussa Penttilänkylässä oli neljä tilaa: Haukka, Ippilä, Marttila ja Knuutila. Tiloja viljelivät lampuodit, ja ne vaihtoivat usein omistajaa.

1800-luvun puolivälissä Ippilän isäntä Kaarle Efraim Aataminpoika (1809 - 1899) hankki omistukseensa kaikki tilat paitsi puolikasta Haukasta. Hän otti sukunimekseen Knuutila ja hänen poikansa Fransin (1851 - 1932) isännyydessä Knuutilaan rakennettiin suurtila, jota käytiin katsomassa edistyksellisenä mallitilana.

1900-luvun vaihteessa Knuutila oli Pirkkalan suurin maatila, sen pinta-ala oli 642 ha, josta peltoa oli noin 130 hehtaaria, ja sen mailla asui 12 torpparia ja 8 mäkitupalaista. Tilaa on lohkottu torppien itsenäistyessä 1920-luvulla ja siirtolaisia asutettaessa 1940-luvulla. Vuonna 1944 Knuutilasta lunastettiin 216 hehtaaria Linnavuoren tehdasta varten.

Vuonna 1964 Frans Oskar Arvid Knuutilan perikunta myi tilan Nokian kauppalalle. Kauppa käsitti noin 200 hehtaaria maata ja seuraavat rakennukset: päärakennus, väenpirtti, asuin- ja aittarakennus, navetta, maitohuone- ja saunarakennus, hevostalli jossa myös ratashuone ja rehuvarasto, kolme kalustovajaa, vilja-aitta, riihi, rehulato ja puimasuuli, kaksi heinälatoa ja paja. Monta rakennusta on purettu pois, mutta tänäkin päivänä Knuutilan miljöötä katsellessa voi kuvitella, miten täällä elettiin tilan kukoistuskaudella noin sata vuotta sitten.

Kotiseutuyhdistys Siuro-Seura on hallinnut Knuutilaa vuodesta 1977 lähtien ja järjestää täällä kyläläisille monenlaisia tapahtumia. Knuutilan tarjoaa myös ainutlaatuisen miljöön perhejuhlille, kokouksille, kursseille, yritystilaisuuksille ja virkistyspäiville.

Google Translate

Finnish English Estonian German Russian Swedish
Knuutilan kartano
Lukkisalmentie 49
37200 Siuro
p. 050 410 9000
knuutila@knuutila.fi
Go to top